Juoksulenkki Pyhän Eliaksen kirkolle
Morjens (näin tamperelaisittain),
Tänään vietettiin viimeistä lomapäivää vanhempieni mökillä Kyproksella. Siivoamisen (kyllä, olen siivousintoilija) ja pakkaamisen (Tetristä sielulleni) lomassa ehdimme myös käväistä Pyhän Eliaksen kirkolla Protaksella. Päädyimme paikalle oikeastaan suunnittelematta ja puolivahingossa. Lähdimme perheen voimin päivittäiselle juoksulenkille ja avot - mihin päädyimmekään?
Paikanpäälle saavuttua me ei tietenkään voitu enää perääntyä, vaan ylös kirkolle (paikallinen nähtävyys, nääs) oli päästävä. Kirkko sijaitsi vuoren päällä ja näin jo mielessäni kuinka diplomi-insinöörimieheni teki mielessään teoreettisia laskelmia ylöspääsyyn - olihan meillä kuitenkin lapsi, hoitolaukku ja painavat rattaat mukana.
Hätä keinot keksii; sanonta, joka meidän tilanteeseen oli aivan passeli. Pyydettiin tuttua, paikallista kahvilanomistajaa katsomaan meidän rattaita sillä välin kun kiipesimme lapsen ja hoitolaukun kanssa korkeuteen (tässä kohtaa tekisi mieli käyttää superlatiivejä suorituksesta, mutta jääköön väliin). Helle ja juoksutreeni yhdistettynä äkillisesti kääntyneeseen rappustreeniin sai nimittäin melkoisen hien pintaan. Ylös päästyämme piti hengittellä hetken ja tasoittaa sykettä. Kiitin itseäni siitä, että olin pakannut paremmat lenkkarit mukaan. Good job, Sulimur!
Syy sille, miksi aihe on valikoitunut tämän päivän postauksen aiheekseni liittyy juuri edellä mainitsemiini rappusiin. Uskomuksen mukaan nimittäin rappusten yhteenlasketun lukumäärän täsmätessä ylös- ja alastullessa, kirkon luona esitetty toivomus toteutuu. (Tiedän, maagista taikauskohömppää, mutta ken ei asiaa ajattelisi✨). Mieheni laskemat ei mennyt yksiin (osittain johtuen perheemme fyysis-hierarkisesta järjestyksestä johon perustuen puoliskoni joutui kantamaan niin lapsen kuin hoitolaukunkin huipulle), mutta omani menivät. Toiveikkaana siis suhtaudun tulevaan. 😜
Toive puettiin nauhan muodossa metalli-asetelmaan lähettäjän nimellä (Family Sulimur) varustettuna.
Kivaa lauantaina kaikille,
Sulimur
Kivan näköinen paikka! Jostain syystä meidän reissuilla tulee kiivettyä portaita aika lailla myös, vaimo kun valitsee aina kohteet... 🤔
Oikein, parhaimmat nähtävyydet on huipulla. 🤷🏼♀️ Ja saa päivän hyötyliikunnan samalla. Me käytiin vuosia takaperin Pariisissa ja kiivettiin (niin pitkälle kun pääsi) rappusia käyttäen. 💪🏽💦 Kyllä, seuraavana päivänä hapotti. 😃
Uskon! 😁
Tän jälkeen voi syödä vaikkapa jätskin. :P
Itsehän en rappuja kiivennyt, mutta jätskiä, rafaelloja ja ferrero rocheja söin vähän liiankin kanssa. ':)
Nyt kun luin tämän viestin, alkoi kellonaika harmittamaan. Tekisi mieli painaa kaasua ja ajaa lähimpään kauppaan hakemaan Rafaelloja. 😅 Voi, miksi niitä ei voi olla 24/7 -kiskoissa saatavilla! Rafaellot on mun heikkous! 🙉
Kyllä. On ne hyviä vaan!
Busted!
Ihanat maisemat, varmasti "pienen" rappustreenin arvoista! 😎
Sitä se oli kyllä, hyvä motivaattori alusta loppuun. 😛💪🏽
On kyllä astetta mukavempi paikka mökille tuollaisissa maisemissa :D
Se on kyllä ihan huippupaikka, harmi vaan ettei sinne joka vapaapäivä pääse lähtemään.
Congratulations @sulimur! You received a personal award!
Click here to view your Board
Do not miss the last post from @steemitboard:
Congratulations @sulimur! You received a personal award!
You can view your badges on your Steem Board and compare to others on the Steem Ranking
Vote for @Steemitboard as a witness to get one more award and increased upvotes!