Kun aurinko tunsi ryömiään itäisen horisontin yli

Kun aurinko tunsi ryömiään itäisen horisontin yli, Raodah nähtiin kiirehtimässä poikansa makuuhuoneeseen. Aamulla tervehti kokokan kukasta kylän kaikista kylistä tuovan vaikutuksen nuoren leski oli yhä enemmän etsivät epämukavaa.

Miksi ei, myötäpäivään suunnattu melkein oikealle kuudeksi, mutta lapsi yksin ei heräsin unesta. Ei vain hermostunut, mutta hitaasti Raodah kasvot näyttävät niin ärsyttäviä nähdessään lapsen käyttäytyminen ei ole tavallista.

"Udin on nopeasti hereillä, jo päivä", Raodah sanoi heti poikansa sängyssä. Joko silti hänen unelmansa maailmassa, sanaa ei otettu huomioon Udinilta.

"Udin herää, vaikka olet myöhässä kouluun", Raodahin sanat hieman ravistelivat poikansa ruumista. Kuitenkin mitä unelmien maailma, Udin vaikutus ei herätä.

Udin lumi silti kuulosti Raodahin korville niin selvästi, että hänestä yhä ärsytti. Hänen poikansa oikealla puolella oleva tyyny otettiin myöhemmin pukulkannyaan kohti Udinin kasvoja yhdessä hitaasti.

"Udiiiin, herätä". Ei kuule, mutta tunne tuulenpylvään kasvoilleen toi Udin hetkeksi. Näyttää vähän hauska, kun hänen lapsensa vastaus tuo Raodahin vaikutelman hymyilemään karkottaa hänen kauhunsa poikaansa.

"Ah äiti, häiritse Udinin unta yksin", Udinin spontaani tervehdys näki hänen äitinsä hymyilee katkerasti häntä kohtaan.

"Unet, unelmat. Nyt sinulla on nopea suihkutila, eikä sinun tarvitse mennä kouluun ".

"Koulu, koulu taas. Udin laiska mennä kouluun bu. Bored ", Udin vastasi, kun hän pudotti päätään takaisin tyynyyn. Mikä järkytys Raodah, hän ei voinut uskoa hänen poikansa puhuvan sellaisenaan.