RE: Menojen suhteuttaminen tuloihin
Meidän suomalaisten kulttuurissa tuntuu olevan monen asian ääneen sanominen "kiellettyä". Kritisoiminen tuntuu olevan aina kyseenalaista, kuten myös mm. palkasta ja poliittisista näkökulmista keskustelu. Hieman kummastuttaa trendi, jossa mistään ei saisi puhua ääneen, mutta oletetaan kuitenkin että porukka ymmärtäisi useita näkökulmia asioihin.
Mielestäni erittäin mielenkiintoista päästä keskustelemaan muiden kanssa erilaisista asioista ja saada omiinkin ajatuksiin uusia näkökulmia!
Tietystikkään kaikessa ei tarvitse säästää ja rahaa kannattaa kuluttaa, jotta talouden rattaat pyörivät. Mutta jos lähtökohtaisesti valitetaan rahattomuudesta, niin silloin voisi vilkaista peiliin ja miettiä voisiko jossain kenties säästää tai jopa kokonaan lopettaa joitakin menoja.
Yhteiskunnasta löytyy tietysti aina myös niitä, joilla kaikki tulot menevät oikeasti tärkeisiin asioihin ja varaa ei ole säästää ollenkaan. Paljon on myös henkilöstä itsestään riippumatonta pitkäaikaistyöttömyyttä, työkyvyttömyyttä, työeläkettä jne. joilla varmasti tämä pienituloisuus korostuu.
No täällä on kyllä paljon asioita mistä ei ole soveliasta puhua ilman merkittävää paheksuntaa. Tämä on juuri yksi aihe, toinen on muutenkin esimerkiksi tyytyväisyys itseensä. Monen mielestä se, jos sanoo olevansa hyvä jossakin on ylimielisyyttä. Ei tosin suoraan liity tähän postaukseen, mutta näihin kiellettyihin aiheisiin.
Monen outo käsityshän on juuri tällainen, että omat päätökset eivät vaikuta siihen onko itsellä rahaa vai ei. Eikä yksinomaan se absoluuttinen rahan määrä, vaan jollain voi olla paljonkin omaisuutta ja silti valitetaan kun ei rahat riitä. Kuten esimerkiksi siitä, ettei ole varaa pitää toista autoa...
Itsekin tosin valitan, kun on niin "vähän" rahaa ettei ole varaa ostaa (hyvää) sähköpyörää.
Tosin opiskelijanakin olessa muistan ajan, kun en missään vaiheessa tuntenut olevani köyhä. Vaikken omistanutkaan paljoa mitään.